Kevättä rinnassa

Kevät <3 Niin ihanaa kun päivät lämpenee ja vielä illallakin on valoisaa. Ja se fiilis kun näkee ensimmäiset hiirenkorvat puissa... Ihanaa!
Mutta niin näköjään nauttii keväästä joku muukin... Vauhti on ruvennut lenkeillä merkkauksen jälkeen kuopiin (en tiedä miks sitä pitäisi kutsua) :D Lopputalvesta se teki ton pari kertaa, mutta nyt päivien lämmettyä, sitä tapahtuu melkein joka lenkillä. Huono vaan, että sen kuopimiset on sen verran voimakkaita, että chihut saa varoa joutumasta tulilinjalle.

Kauheesti on tapahtunut viime päivityksen jälkeen.
Käytiin Janitan yksärillä Turussa Hannan ja Ihq:n kanssa. Tällä kertaa me päästiin jopa eteneenkin radalla. Jee! Olin asettanut tavoitteeksi päästä viisi ensimmäistä estettä ja ne onnistuikin yllättävän hyvin. Jopa siinä ollut aika paha pituuden leijeröinti onnistui hienosti. Tehtiin myös paria muutakin pätkää. Vauhti oli paljon paremmin kuulolla kuin aikaisemmilla kerroilla, tosin johtui varmaankin siitä että Janita kehui niin äänekkäästi Vauhtia koko ajan, että siitä oli varmaan kannattavampaa tehdä jotain meiän kanssa kuin painella omia reittejään kentällä. Taas tuli ohjaajalle noottia kehumisesta... Mikä kumma siinä on että täytyy jännittää muita niin paljon, että unohtuu koiran kehuminen (tai sit ei muka kehtaa)... Varsinkin kun Vauhti ei toimi kunnolla vieraissa paikoissa, niin tarvis siellä extrakehumista. No josko ens kerralla... Muuten saatiin vinkkejä irtoomiseen/lähettämiseen ja opittiin Kabai-sokkari. Ja ehdottomasti paras neuvo oli: JOKA KERTA PITÄISI RAKASTUA AGILITYYN UUDESTAAN!!!
Seuraavana päivänä olis ollut epikset, mutta päätinkin varata hallin illaksi ja mennä rakastuun agilityyn uudestaan. :)

Pääsiäisviikolla meillä oli Zeljko Goran koulutus Espoossa. PIKKASEN jännitti englanniksi tapahtuva koulutus, mutta hengissä selvittiin. :) Vauhdilla oli taas ihan eri meininki kuin normi treeneissä. :/ Lelut ei oikein kiinnostaneet, eikä oikein agilitykään ja Vauhti oli....no hidas... Jos haetaan positiivista, niin ei sentäs lähtenyt haistelemaan. :) Nyt tuli kehua äänekkäästä kehumisesta, mutta radalla olisi saanut kuulua enemmän ääntä. Tekninen osaaminen oli ihan hyvin kunnossa, mutta saatiin neuvoksi keskittyä lyhyisiin vauhtia kasvattaviin pätkiin (paljon siis putkia). Olipa kiva nähdä myös Eraa ja Jenniä! <3

Meneeköhän tuo ajan kanssa ohi, että uudessa paikassa lelut eikä agility ole oikein mitään, vai pitääkö mun käydä uudessa kisa-/treenipaikassa eka miljoona kertaa, ennenkuin saadaan normimeininki sinne...? Koulutuksetkin menee toisaalta vähän hukkaan, kun tuo koira on siellä ihan erilainen. No toukokuun lopussa meillä on omalla hallilla ulkopuolinen koulutus, joten sitten nähdään johtuuko se paikasta vai mun jännittämisestä.

Pitkäperjantaina oli Lempäälässä Vappu Alatalon pitämä 8 tuntinen Psyykkinen valmentautuminen koiraurheilussa-luento. Paljon tuli ajateltavaa, mm. mietittyä mun ja Vauhdin tulevaisuuden tavoitteita... Iljan kanssa meno on niin varmaa ja tuttua, etten koe luennon annista olevan apua meille, mutta Vauhdin kanssa tulee luennon anti varmasti enemmän kuin tarpeeseen. :)

Iljakin pääsi pääsiäisenä pitkästä aikaa kisaamaan. Oltiin Janakkalassa kahdella agiradalla, joista molemmista puhtaat radat, mutta 0,6sek yliaikaa. Voi että kun ottaa päähän! Meiltähän puuttuu Iljan kanssa vielä kaksi sm-nollaa, joten oli vähän turhan lähellä ne. Tuomarina oli Minna Räsänen, jonka radoilla ei olla aikaisemmin oltu, mutta mä kyllä tykkäsin. Sopivasti haastetta, mutta sai myös painattaa.

Tänään käytiin treenaamassa jälleen Nooran ja Entin kanssa. Vauhdin treeni koostui hyppytekniikasta, puomista, keinusta, kepeistä sekä viskileikkauksesta.

Mikä viikonloppu!

Mulla oli siis niin kiva viikonloppu! :) Perjantai oli jo töistä vapaa ja sillon oli ohjelmassa vähän treenailuja, Hulluja Päiviä sekä mummulla käynti. Treeneissä meinas taas mennä hermot ihan totaalisesti tohon yhteen. Alkutreenit meni taas vaan haahuiluksi, mutta loppua kohti saatiin apinan aivotkin taas mukaan ja sitä myöten myös ihan hyviä toistoja tehtyä. Hyppytekniikkatreeneissä se keskittyy touhuun ihan eri tavalla ja on miljoonakertaa paremmin kuulolla, mistälie johtuu? Myös keinulla saatiin hyviä toistoja tehtyä. Ongelmaksi siinä meinasi vaan muodostua se, että kun päätettiin että nyt lopetetaan, Vauhti kerkesi aina uudestaan karkaamaan keinulle. Tuli siis tehtyä muutama ylimääräinen toisto... :D

Mutta sitten itse viikonloppuun. :) Lauantaina vein pikkukoirat aamusta siskolle hoitoon ja lähdin kohti Inkoota, Vauhdin kasvattajaa. Pitkälle en päässyt, kun ensimmäinen pysähdys oli jo Lempäälässä, jossa oli seuramme järjestämä Anja Lehtiön koulutus. Sitä jäin hetkeksi seuraamaan. Kyllä harmitti, että se oli suunnattu vain kolmosluokkalaisille, koska tykkään tosi paljon Anjan tavasta kouluttaa. Olisi ollut kiva osallistua Vauhdinkin kanssa.
Sitten joskus iltapäivällä päästiin viimein Inkooseen ja voi että oli kiva nähdä Eraa ja sen koiralaumaa sekä tietenkin niitä neljää Vauhdin (puoli)sisarusta. <3 Oliko hei vähän sulosia! Oli tosi kiva myös että Era näki Vauhtia vähän enemmän. Vauhti ei ollut paljon yhtään kiinnostunut pennuista, vaikka niin luulin, mutta oma äiti kyllä sai huomiota sitäkin enemmän. :D Sori Hymy! Iso kiitos vielä Eralle!

Vauhti ja Hymy-äiti


Vauhti korvakarvakäsittelyssä :D


Eralta matka jatkui Helsingin keskustaan hyvälle ystävälle, jossa oltiin yötäkin. Vauhti oli onneksi niin väsynyt äitinsä jahtaamisesta, että nukkui koko illan. :)Varsin hieno citykoira se muutenkin oli, kakkasi mm. jonkun hienostoravintolan pääovien eteen (onneksi su aamuna, jolloin se oli kiinni). :D
Sunnuntaina käytiin vielä kotimatkalla Jennalla ihastelemassa Hanin ja Shokin pentuja. En olekaan vielä koskaan nähnyt niin nuoria shelttipentuja. Jennallekin iso kiitos kun saatiin tulla. :)
Niin ja tulihan Vauhdille sunnuntaina myös vuosi ja 4kk täyteen. Se olis enää 2kk kisaikään... Hui!

Maanantaina Vauhdilla oli Laioksen käsittely ja saatiin viimein puhtaat paperit. Loistavaa! Tää oli nyt kolmas kerta kun siellä käytiin. Tarkoitus olisi mennä seuraavan kerran joskus elokuun alussa. Illalla Ilja pääsikin sitten tuurailemaan Vauhtia Mouhistreeneihin. Ja meinas kuolema tulla. :D Mulla alkoi kauhee räkätauti ja mittasinkin pariin kertaan ennen treenejä kuumetta, mutta kun ei ollut, niin treeneihin vaan. Ei ollut ehkä paras idea. :D Rata oli 25 estettä pitkä ja ekasta kierroksesta selvisin vielä suht hengissä, mutta tokalla kierroksella Marko sanoi, että tehdään nollatreeninä ja kolme yritystä. Eka yritys kosahti jo esteelle 8, kielto putkelta. Toka yritys kosahti esteelle 21, kun jalat oli jo ihan maitohapoilla ja olis pitänyt tehdä puomin jälkeen persjättö ja olin aivan totaalisen myöhässä, jollain peitin takaakierrettävän esteen ja Ilja luki viereisen esteen. Ennen vikaa yritystä Marko varoitteli että oksennuksesta tulee sitten 10€ sakko, lupasivat sentään kantaa mut ulos jos pyörryn. :) Vikalle yritykselle lähdettäessä tuntui että jalat ei liiku enää minnekään, mutta niin vaan tehtiin rata nollana läpi. Huh! Rääkki kyllä näkyi seuraavana aamuna, olo oli kuin katujyrän alle jääneellä ja oli pakko soittaa töihin, että oon kipeenä. Nyt sit yritetään saada itsemme pejantaiksi kuntoon, koska sillon olisi luvassa Janitan koulutus Turussa ja sinnehän mennään vaikka pää kainalossa. :)