Kuukauden tauko

Näin hyvin alkoi minun blogi... Ei oo tullut päiviteltyä tätä ihan toivotulla tavalla ja niin on taas kuukausi vierähtänyt ensimmäisestä kirjotuksesta, huoh...
Kauheesti on kuitenkin mahtunut kuukauteen, ehkä vähän liikaakin.

Aloitetaanpa vaikka aksasta. 13.6. käytiin Iljan kanssa hakemassa Janakkalan kisoista tuplanolla ens vuoden SM-kisoja varten. Radat oli kyllä helpot ja agiradalla ihanneaikakin oli löysä, mutta hyppiksellä joutuikin sitten jännittämään, että keretäänkö ihanneaikaan. Mutta niin vaan pikkumusta painoi menemään ja lopputulos hyppiksellä oli -0,65. Hilkullehan se vähän meni... :D Vaikka kisareissu oli meidän osalta varsin onnistunut, painoi mieltä Tuitun huonovointisuus. SM-karkeloihin kun oli vaan viikko aikaa eikä se muutenkaan koskaan kiva ole kun toisen koira on kipeä. Mutta niin vaan Tuittu näytti mistä pienet mustat on tehty ja parantui äsämmeihin.
Ja niin päästäänkin SM-kisoihin, meidän agiuran suurimpaan tavoitteeseen. Oli kyllä niiiiin hienoa!!! Oli aivan mahtavaa osallistua Iljan kanssa noihin kisoihin. Ensimmäinen chihuahua SM-kisoissa...huikeeta! Ja kyllä, olen aivan tajuttoman ylpeä! Ekalle radalle lähdettäessää tavoitteena oli tehdä omaa hyvää suoritusta, kauden paras rata. Etukäteen tiesin jo, että ihanneaikaan ei tulla pääsemään, mutta puhdasta rataa lähdetään tekemään. Ja niin me se tehtiinkin! Radan jälkeen fiilis oli aivan sanoin kuvaamaton! Ja niin me oltiin ekan radan jälkeen sijalla 17 (33:sta koirasta). Finaalirata olikin sit meidän osalta aivan hirveetä menoa. Ekalla putkella jo keskusteltiin Iljan kanssa että kumpaan päähän siinä oikeen mennään. :D Yleensä Ilja ei tuollaisissa tilanteissa pysähdy vaan menee vaan, mutta nyt jostain syystä pysähty ja lopulta tuli oikeeseen päähän. Muutenkin meno tuntui kankealta, vaikkei se videolta katsottuna niin pahalta näyttänyt kun tuntui, mutta sitten kolmanneksi viimeisellä esteellä, putkella, meidän matka tyssäs. Väärä pää ja hylky. :( Kyllä otti päähän (ottaa edelleen)!!! Oon katsonut tuon kohdan moneen kertaan videolta, mutta mitään selkeetä siinä ei näy. Ilja oli mun fiiliksen mukaan jo tulossa väärän pään ohi, mutta ilmeisesti siinä kohtaa vilkaisen sadasosasekunniksi oikeeta päätä, jolloin Ilja sujahtaa salaman nopeesti selän takaa väärään päähän. Mutta ens vuonna uudestaan! Mikäli sikäli osallistumisoikeusvaatimukset pysyvät samana.

SM-kisojen jälkeen Ilja jäikin sitten pitkälle tauolle, niin treeneistä kuin kisoistakin. Eturauhasvaivojen takia Ilja täytyi kastroida. Nyt rupee jätkä oleen jo siinä kunnossa, että pääsee tällä viikolla treeneihin, 3,5 vkon tauon jälkeen. Elokuussa olis sitten tarkoitus kisata seuraavan kerran.

Sitten Vauhtiin. :) Mun pieni rakas energiapakkaus, joka syö koko ajan jotain, jollei nuku. Nyt on ollut apinan vuoro aiheuttaa mulle harmaita hiuksia. Kaikki alkoi, kun Vauhti pissas boksiinsa matkalla treeneihin. Se ei oo edes pikkupentuna tehtyt tuollaista ja oltiin 45min ennen lähtöä käyty pissalla. Lämmittelylenkilläkin se pissas kaks kertaa, joten tässä vaiheessa rupes soimaan mun hälytyskellot. Soitin ell ja he kehottivat tuomaan pissanäytteen. Niin minä sitten seuraavana päivänä kuljin kippo kädessä lenkillä. ;) Ei onnistunut ihan heti ekalla sekään homma. heh. Seuraavana päivänä sitten saatiin näytteen tulokset ja ph oli koholla, varsinaista bakteerikasvua ei juuri näkynyt. Lääkkeeksi antibioottia. Kun me sitten oltiin puolet kuurista syöty (n. viikko) Vauhti oireili edelleen, joten soitin taas eläinlääkäriin, että mitäs nyt. Kehottivat tuomaan koiran paikanpäälle tarkistukseen mahd. pian ja saatiinkin sitten seuraavalle aamulle aika. Lääkäri ultras ja muuta kummallista ei näkynyt kuin lonkan imusolmukkeet olivat turvonneet, mikä on merkki jostain tulehduksesta. Vauhdilta otettiin myös verikokeet. Ell epäili munuaistulehdusta ja kun kysyin, että jos ei oo se mikä muu se voi olla, ell vastasi että keskustellaan niistä sitten kun verikokeiden tulokset ovat tulleet, ei haua pelotella mua etukäteen. No, voitte vaan kuvitella minkä reaktion tämä aiheutti. Koko loppu työpäivä (käytin Vauhdin kesken työpäivän lääkärissä) menikin sitten murehtiessa. Tietysti pelkkäsin pahinta. Mutta onneksi kaikki arvot olivat normaalit. HUH! Kyllä helpotti kummasti oloa! Saatiin sitten toinen antibiootti kokeiluun ja jollei oireet helpota niin sit täytyy munuaiset ultrata. Josko nyt tuosta saataisiin sisäsiistikin, kun päästään tulehduksesta eroon...